21.8.2024 Kesäisiä kuulumisia
Kesä on ollut täynnä kaikenlaista tapahtumaa ja tekemistä. Me vietimme kolme viikkoa Väärän kämpällä retkeillen, jäljestäen, treenaten, uiden, lukien, kaikenlaista puuhaten ja ihan vain kesästä nauttien. Kävimme Linnansaaren ja Petkeljärven kansallispuistoissa päiväretkillä. Linnansaari on nimensä mukaisesti saari saimaannorpan kotivesillä. Norppia emme onnistuneet kuitenkaan näkemään. Petkeljärvi on pieni kansallispuisto Ilomantsissa lähellä itärajaa. Alueella on nähtävissä kauniin harjumaaston ja järvimaisemien lisäksi sotahistoriaa kunnostetun korsun ja juoksuhautojen muodossa. Yllä oleva kuva on napattu evästauolla. Tokihan me myös soutelimme omalla pikku järvellämme ja ihailimme korentoja sekä joutsenpariskuntaa, jolla oli sulkasato meneillään. Vedessä lipui virran mukana isoja valkoisia sulkia kuin pieniä laivoja konsanaan. Clint ihastui soutamiseen jälleen niin, että istui veneessä tuntitolkulla katselemassa järvelle ja odottamassa lähtöä.
Kesäterveisiä on tullut useilta sukulaiskoirilta. Monet ovat retkeilleet, mökkeilleet ja matkailleet. Kaikki ovat toteuttaneet tärkeää tehtäväänsä perheenjäseninä ja harrastuskavereina. Osa pitää huolta isommastakin joukosta ihmisiä, kuten Putte (D. Hawthorn) erityislasten ja -nuorten hoitajana ja Wille (D. Goldfinch) vanhusten kaverina.
Myös virallisella harrastusrintamalla on tapahtunut paljon. Alli aloitti MEJÄssä voittajaluokan. Ensimmäinen koitos päättyi nollatulokseen, mutta heti seuraavissa kokeissa saatiin kolme ykköstä peräjälkeen pisteillä 44, 43 ja 43. Näin ollen Allista leivottiin Suomen jäljestämisvalio. Tämän jälkeen Alli starttasi vielä kerran saaden jälleen ykkösen, 40 pisteellä. Valiokuvaa varten emme näköjään yhtään kaunistautuneet! Alli on juuri uinut ja pyörinyt pusikoissa. Ruusuke sentään on puhdas ja siisti.
Allin velipojat ovat ahkeroineet myös. Liti (D. Hedgehog) aloitti MEJÄn avoimen luokan uudestaan parin vuoden tauon jälkeen. Litin työskentely on ollut vakuuttavaa. Kahdesta ensimmäisestä kokeesta tuli hyvä kakkostulos 36 pisteellä, ja kahdesta seuraavasta huikean hienot ykköset: 48 ja 49 pistettä! Näin ollen Liti siirtyy seuraavaksi voittajaluokkaan. Hoki (D. Hackberry) on osallistunut viiteen kokeeseen ja käynyt läpi kaikki palkintosijat. Nuorelle jäljestäjälle on tullut vastaan uusia tilanteita, joiden ratkaisu ei tarmokkaasta yrittämisestä huolimatta onnistunut ilman apua. Yllätyksiä kohtaamatta Hoki pystyy kyllä kovaan suoritukseen. Kauden paras tulos onkin täydet 50 pistettä, jonka se jäljesti Haminassa heinäkuun lopussa. Hurjaa, onnittelut! Muut tulokset Voi2 34p, Voi1 42p, Voi3 24p ja Voi1 45p.
Clintin kanssa me kokeilimme heinäkuun lopussa uutta lajia, VAHI-koetta, joka on vahingoittuneen hirvieläimen jäljestämiskoe. Sääntömuutoksen myötä sain oikeuden toimia koiranohjaajana kokeessa. Aikaisemmin tämä ei ole ollut mahdollista. Kokemus oli mahtava! Me Clintin kanssa luotamme jo toisiimme ja osaamme hoitaa omat tonttimme jäljestystehtävässä. Kun suurempia yllätyksiä ei tullut vastaan, selvisimme 1,6 kilometrin pituisesta jäljestyksestä hyvin arvosteluin. Tuloksena siis VAHI1 eli hyväksytty suoritus. Aiomme osallistua uudestaankin, oli se vain niin kivaa! Alakuvassa olemme juuri tulleet kaadolle ja esittelemme löytämiämme aarteita: sorkkaa ja kapuloita. Clint oli mukana myös yhdessä MEJÄ kokeessa, siitä tulokseksi Voi1 ja 40 pistettä.
Clintin veli Miko (D. Goldcrest) on kevään ahkeran jäljestämisen jälkeen ottanut vähän kevyemmin. Miko starttasi yhdessä kokeessa saaden ykköstuloksen 40 pisteellä. Nyt elokuussa saimmekin sitten viestiä ulkomailta. Miko osallistui jäljestämiskokeisiin Norjassa ja Ruotsissa, ja ai ai, kyllä kasvattajaa nyt hemmotellaan. Kaikkien kesän hienojen tulosten lisäksi Miko otti ja nappasi sekä Norjan että Ruotsin jäljestämisvalion arvot! Vielä kerran onnea!
