Delichon Brambleberry
orange roan narttu
2.11.2003-6.8.2015
Omistajat Nani ja Kari Härkönen

  • Lonkat: B/C
  • Silmät: Muutamia ylimääräisiä ripsiä

  • Taipumuskoe: SPA1
  • Näyttelyt: PN2, varasert
  • Agility: Midi2
  • Toko: Avo1

Myy oli sijoituskoira jo toisessa polvessa. Pentueessa oli useampi punakirjava sekä yksi blue roan tyttö. Punakirjavat värit eivät oikein omaa silmääni miellytä, joten katselin blue-tyttöstä sillä silmällä pitkään. Mutta ei auttanut mikään, valinta osui Myyhyn sitten lopulta kuitenkin.

 

Jos isoäitinsä Joyn nimi ei ollut enne, niin Myyn nimi taisi kyllä olla. Myystä tuli ajoittain varsin paljon Muumien Pikku-Myytä muistuttava pieni cockeri. Myy oli persoonallinen tapaus. Se oli kiltti ja sylissä viihtyvä nautiskelija, mutta toisaalta melko itsenäinen ja joskus itsepäinenkin, jos sille päälle sattui. Myy oli ilmeikäs ja sen tutuiksi piirteiksi vakioituivatkin monenlaiset eleet kuten pään kallistelu kuunnellessa sekä ylähuuli, joka jäi hauskasti mutrulle, kun jotain piti tomerasti tuumia. Myy oli erityisen hellyyttävä innostuessaan asioista, koska silloin kun se innostui, se innostui tosissaan.

 

Eräs asia, joka sai Myyn innostumaan, oli uiminen. Myy ui mielellään ja aina, kun siihen oli mahdollisuus. Toinen erityinen ilon aihe oli etsiminen. Esimerkiksi kävyn etsiminen metsässä satojen muiden käpyjen joukosta oli Myyn mielestä ihan parasta. Häntä pyöri ympyrää ja riemua ei voinut hymyilemättä katsoa.

 

Myyllä oli niukka ja hyvälaatuinen turkki siihen saakka, kunnes se sterilaation myötä muuttui pehmeäksi ja höttöiseksi. Näyttelyssä Myy käväisi muutamaan otteeseen, ja tulostaso vaihteli laidasta laitaan parhaan tuloksen ollessa kuitenkin hyvä sijoitus parhaan nartun valinnassa.

 

Taipumuskokeen Myy uusi kerran. Ensimmäisessä kokeessa sille sattui kömmähdys jäljestysosiossa, mutta homma paikattiin kuntoon uusintakoitoksessa heti seuraavana päivänä.

 

Virallisista kilpailulajeista Myy harrasti agilitya ja tokoa. Agilityssa se kilpaili lyhyen aikaa siirtyen kakkosluokkaan. Tokossa se kävi suoritamassa kaksi koetta saavuttaen alo1 ja avo1 tulokset.

 

Myy teki yhden pentueen, jossa oli kokonaista viisi tyttöä ja neljä poikaa. Yhdeksän pennun vatsa oli melkoisen valtava, kun ei Myy itsekään mikään jättiläinen ollut. Eivätkä pennut olleet ihan kirppuja. Laskin, että masussa oli yhteensä yli 2,5kg pentuja! Myy hoiti katraansa esimerkillisesti. Pentueesta jäi itselleni kotiin Unna-tyttönen, joka on vuosien varrella osoittanut olevansa mitä parhain valinta harrastus- ja jalostuskoiraksi.

 

Myystä jouduimme luopumaan vajaan 12-vuoden iässä munuaisten vajaatoiminnan vuoksi.