21.8.2024 Kesäisiä kuulumisia

Kesä on ollut täynnä kaikenlaista tapahtumaa ja tekemistä. Me vietimme kolme viikkoa Väärän kämpällä retkeillen, jäljestäen, treenaten, uiden, lukien, kaikenlaista puuhaten ja ihan vain kesästä nauttien. Kävimme Linnansaaren ja Petkeljärven kansallispuistoissa päiväretkillä. Linnansaari on nimensä mukaisesti saari saimaannorpan kotivesillä. Norppia emme onnistuneet kuitenkaan näkemään. Petkeljärvi on pieni kansallispuisto Ilomantsissa lähellä itärajaa. Alueella on nähtävissä kauniin harjumaaston ja järvimaisemien lisäksi sotahistoriaa kunnostetun korsun ja juoksuhautojen muodossa. Yllä oleva kuva on napattu evästauolla. Tokihan me myös soutelimme omalla pikku järvellämme ja ihailimme korentoja sekä joutsenpariskuntaa, jolla oli sulkasato meneillään. Vedessä lipui virran mukana isoja valkoisia sulkia kuin pieniä laivoja konsanaan. Clint ihastui soutamiseen jälleen niin, että istui veneessä tuntitolkulla katselemassa järvelle ja odottamassa lähtöä.

Kesäterveisiä on tullut useilta sukulaiskoirilta. Monet ovat retkeilleet, mökkeilleet ja matkailleet. Kaikki ovat toteuttaneet tärkeää tehtäväänsä perheenjäseninä ja harrastuskavereina. Osa pitää huolta isommastakin joukosta ihmisiä, kuten Putte (D. Hawthorn) erityislasten ja -nuorten hoitajana ja Wille (D. Goldfinch) vanhusten kaverina.

Myös virallisella harrastusrintamalla on tapahtunut paljon. Alli aloitti MEJÄssä voittajaluokan. Ensimmäinen koitos päättyi nollatulokseen, mutta heti seuraavissa kokeissa saatiin kolme ykköstä peräjälkeen pisteillä 44, 43 ja 43. Näin ollen Allista leivottiin Suomen jäljestämisvalio. Tämän jälkeen Alli starttasi vielä kerran saaden jälleen ykkösen, 40 pisteellä. Valiokuvaa varten emme näköjään yhtään kaunistautuneet! Alli on juuri uinut ja pyörinyt pusikoissa. Ruusuke sentään on puhdas ja siisti.

Allin velipojat ovat ahkeroineet myös. Liti (D. Hedgehog) aloitti MEJÄn avoimen luokan uudestaan parin vuoden tauon jälkeen. Litin työskentely on ollut vakuuttavaa. Kahdesta ensimmäisestä kokeesta tuli hyvä kakkostulos 36 pisteellä, ja kahdesta seuraavasta huikean hienot ykköset: 48 ja 49 pistettä! Näin ollen Liti siirtyy seuraavaksi voittajaluokkaan. Hoki (D. Hackberry) on osallistunut viiteen kokeeseen ja käynyt läpi kaikki palkintosijat. Nuorelle jäljestäjälle on tullut vastaan uusia tilanteita, joiden ratkaisu ei tarmokkaasta yrittämisestä huolimatta onnistunut ilman apua. Yllätyksiä kohtaamatta Hoki pystyy kyllä kovaan suoritukseen. Kauden paras tulos onkin täydet 50 pistettä, jonka se jäljesti Haminassa heinäkuun lopussa. Hurjaa, onnittelut! Muut tulokset Voi2 34p, Voi1 42p, Voi3 24p ja Voi1 45p.

Clintin kanssa me kokeilimme heinäkuun lopussa uutta lajia, VAHI-koetta, joka on vahingoittuneen hirvieläimen jäljestämiskoe. Sääntömuutoksen myötä sain oikeuden toimia koiranohjaajana kokeessa. Aikaisemmin tämä ei ole ollut mahdollista. Kokemus oli mahtava! Me Clintin kanssa luotamme jo toisiimme ja osaamme hoitaa omat tonttimme jäljestystehtävässä. Kun suurempia yllätyksiä ei tullut vastaan, selvisimme 1,6 kilometrin pituisesta jäljestyksestä hyvin arvosteluin. Tuloksena siis VAHI1 eli hyväksytty suoritus. Aiomme osallistua uudestaankin, oli se vain niin kivaa! Alakuvassa olemme juuri tulleet kaadolle ja esittelemme löytämiämme aarteita: sorkkaa ja kapuloita. Clint oli mukana myös yhdessä MEJÄ kokeessa, siitä tulokseksi Voi1 ja 40 pistettä.

Clintin veli Miko (D. Goldcrest) on kevään ahkeran jäljestämisen jälkeen ottanut vähän kevyemmin. Miko starttasi yhdessä kokeessa saaden ykköstuloksen 40 pisteellä. Nyt elokuussa saimmekin sitten viestiä ulkomailta. Miko osallistui jäljestämiskokeisiin Norjassa ja Ruotsissa, ja ai ai, kyllä kasvattajaa nyt hemmotellaan. Kaikkien kesän hienojen tulosten lisäksi Miko otti ja nappasi sekä Norjan että Ruotsin jäljestämisvalion arvot! Vielä kerran onnea!

14.6.2024 Yksi on joukosta poissa

Delichon Droplet ”Jukkis” 10.7.2010 – 11.6.2024

Otsikossa pitäisi oikeastaan lukea, että yksi parhaista on poissa. Jukkis oli hieno koira, aina tyytyväinen, hyväntuulinen ja onnellinen. Se kuului harrastuskoirieni ylivoimaiseen kärkikolmikkoon. Jukkis sairastui vakavaan munuaisten vajaatoimintaan äkillisesti, ja vointi huononi muutamassa päivässä. Silti vielä viimeisenäkin aamuna, kun jouduin kantamaan sen pihalta kotiin voimien hiivuttua, se näytti hymyilevän ja heilutti minulle häntää kuin sanoen: kaikki ok!

Kuvat on otettu viime kesän lopulla, elokuun viimeisinä päivinä. Jukkis oli 1,5 kuukautta aikaisemmin täyttänyt 13 vuotta. Olimme koko lauman kanssa käymässä pienellä kaksiosaisella lammella ja sitä reunustavalla suolla. Paikka on kaunis ympäröivine kallioineen. Lammella pesii kesäisin kaakkuripariskunta, niin tänäkin vuonna.

29.5.2024 Viides muotovalio

Kuvassa poseeraa Hoki, D. Hackberry, joka saavutti Suomen muotovalion arvon viime sunnuntaina Nurmijärven koiranäyttelyssä. Hoki oli paras uros ja myös rotunsa paras. Upeaa, kasvattaja onnittelee!! Hoki on kaikkien aikojen viides Delichon-muotovalio.

Hoki on edustanut näyttelyissä myös kahdesti aiemmin tänä keväänä. Kotkassa huhtikuun lopussa Hoki oli erittäin hyvä ja vappuna Lahdessa erinomainen. Molemmat tulokset tulivat luokkavoiton kera. Näyttelyissä on pyörähtänyt myös Alli, joka sai Kotkasta erinomaisen SA:lla, ja oli lopulta narttujen neljänneksi paras. Lahden vappunäyttelystä tuli eh luokkavoitolla. Samaisissa kinkereissä esiintyi myös Clint saaden erittäin hyvän ja erinomaisen.

Tuomen kukkien tuoksu merkitsee kevättä ja samalla mejä-kokeiden alkua talvitauon jälkeen. Kolmeen kertaan ovat jo ahkeroineet veljekset Miko (D. Goldcrest) sekä Clint. Mikon yli kahden vuoden ykkösputki katkesi kauden ensimmäisessä kokeessa, josta Miko sai elämänsä ensimmäisen kolmostuloksen 22 pisteellä. Kahdessa seuraavassa kokeessa Iitissä ja Luumäellä Miko teki korjausliikkeen ja palasi tasolleen. Tuloksina hienot ykköset 46 ja 44 pisteellä. Velipoika Clint on sen sijaan kohdannut vaikeuksia alkukaudella. Kaikista kolmesta kokeesta on tullut kakkostulos ja pisteet 37, 37 ja 32. Nuorimies Hoki (D. Hackberry) osallistui Luumäen kokeeseen toukokuun alussa suorittaen vahvasti 43 pisteen edestä.

Alakuvassa me hymyilemme yhdessä Allin kanssa viime vuoden elokuussa Luumäen mejäkokeessa. Alli on juuri starttaamassa toista kertaa avoimessa luokassa. Tänä kesänä olisi tarkoitus korkata voittajaluokka. Jännittävää! Kohta pääsemme pitämään pätkän lomaa ja harjoittelemaan vaadittavia kuvioita. Kesä onkin vyörynyt päälle vauhdikkaasti pitkän keikkuvan kevään jälkeen. Kuistillani asustava mustarastasrouva hautoo jo toista poikuettaan, ja juuri tänään ihailimme koirien kanssa sinisorsaemon untuvikkoja. Pienille linnunpoikasille riittää ruokaa, ainakin hyttysten muodossa!

24.3.2024 Kevät keikkuen tulevi

Hei pitkästä aikaa! Talvi on ollut luminen ja kaunis. Me olemme viettäneet hiljaiseloa Sirrin kanssa lepäillen. Sirri sairastui rutiinileikkauksen seurauksena, ja sairasloma on ollut pitkä. Menneen viikon vietimme kuitenkin Väärän kämpällä eräillen ja talvilomalla rentoutuen. Jukkis-pappa ja Sirri-potilas ulkoilivat pihapiirissä ja nautiskelivat lämpimässä kämpässä, kun me muut teimme lumikenkälenkkejä lähimaastoissa. Pakkohan se oli myös ottaa perinteiset leikkimiskuvat jäällä. On se kumma, miten jäinen järvi saa koirat innostumaan! Riekkumisesta sattuu joskus saamaan valokuviin kovin kummallisiakin asentoja, kuten alemmasta kuvasta näkyy.

Kevät etenee, ja kohtahan se koekausikin jo kolkuttelee ovella. On aika ruveta kaivamaan valjaita, veripulloja ja sieniä esiin. Pari näyttelykeikkaa on toistaiseksi jäänyt raportoimatta. Alli ja veljensä Hoki (D. Hackberry) osallistuivat kahteen näyttelyyn talven aikana. Joulukuussa Tampereella noin 80 muun cockerin joukossa paukkupakkasessa kumpainenkin sai erinomaisen ja tuli luokassaan toiseksi. Maaliskuun alussa Kouvolassa Hoki oli erittäin hyvä ja Alli erinomainen SA:n ja luokkavoiton kera.

Uusia terveystuloksiakin on saatu. Liti (D. Hedgehog) tutkitutti selkänsä tammikuussa. IDD-tulos oli 3 (5 kalkkeutumaa), mutta muilta osin selkä oli priima. Kiitos Liti!

10.1.2024 Talvinen uusi vuosi

Tällä kertaa saimme nauttia valkeasta joulusta ja talvisesta uudesta vuodesta. Kova pakkanen uuden vuoden aattona takasi itselleni makoisat unet, sillä rakettien ammuskelu asuintalomme viereisellä kentällä jäi hyvin vähäiseksi. Aiempina vuosina jatkuvaa pauketta ja rytinää on jatkunut pitkälle aamuyön tunneille saakka, joten yö on tyypillisesti mennyt valvoessa. Nyt hiljaisuus koitti pian puolen yön jälkeen. Koirat eivät onneksi ilotulitteista välitä.

Jouluna ulkoilimme Teijon kansallispuistossa. Myös alkuvuoden pyhinä olemme retkeilleet, pääasiassa lähimaastoissa. Paukkupakkasilla leikimme hobitteja, kuten Sirri alakuvassa havainnollistaa. Hassun näköistä, mutta kylmällä on syytä varustautua, mikäli haluaa metsään mennä. Isot lihakset, mahanalusta ja tassut lämpimiksi, niin hyvin pärjää!

24.12.2023 Joulutervehdys!

22.11.2023 Papan uusi luukki

Syksyn aikana olemme saaneet terveystutkimukset ajan tasalle. Alli ja veljensä Hoki (D. Hackberry) kävivät selkäröntgenkuvissa heti kaksivuotissyntymäpäivän jälkeen. Alli sai tutkimuksesta puhtaat paperit (IDD0, SP0). Hokilta löytyi selkärangasta 4 kalkkeutumaa, joten tulokseksi IDD2. Muilta osin selässä ei huomauttamista. Alla näytteeksi yksi Allin selkärankakuvista.

Allilta puuttui toistaiseksi myös silmätutkimuslausunto, vaan ei puutu enää. Kävimme silmäpeilauksessa muutama päivä sitten. Terveen paperit tulivat sieltäkin, joten tyytyväinen täytyy olla. Näin ollen voinkin ruveta katselemaan cockeripoikia sillä silmällä, josko löytyisi sopiva isäehdokas Allin tuleville lapsosille. Toki olen herroja vilkuillut jo pidemmän aikaa, eikä asialla vieläkään kiire ole. Jos kaikki menee hyvin, joskus noin parin vuoden kuluttua voisi ehkä olla sopiva ajankohta pentusille.

Yläkuvassa näyttäytyy Jukkis-pappa uuden luukkinsa kanssa. Papan näköaisti on heikentynyt aika lailla. Onhan Jukkiksella ikääkin kohta 13,5 vuotta. Koska maastossa liikkuminen on sille tärkeää, olemme ulkoilleet ihan normaalisti kaikesta huolimatta. No niinhän siinä kävi, että Jukkis sai haavan silmäänsä ja silmä oli kovin kipeä. Haavaa on nyt hoidettu ja se on paranemassa ihan hyvin, mutta uusien ehkäisemiseksi päätin ostaa papalle suojalasit. Nyt harjoittelemme niiden käyttöä. Katsotaan, vieläkö vanhus oppii uutta!

Syntymäpäiviä vietetään meillä perinteisesti tässä vuoden loppupuoliskolla. Lokakuussa Nasun pennut täyttivät 2 vuotta. Viikon päästä Sirrin kahdeksikko puolestaan viettää 6-vuotissynttäreitään. Onnea Putelle, Litille, Hokille, Allille, Willelle, Paavolle, Taaville, Nuutille, Mikolle, Käpylle, Nasulle ja Clintille!

26.10.2023 Uusi Jva ja lomatunnelmien muistelua

Syksyn pimenevinä iltoina on mukava muistella kesän tapahtumia. Koiraharrastelut hiljenevät talven lähestyessä, joten viikonlopuille jää enemmän aikaa retkeilyyn ja muuhun fiilistelyyn koirien kanssa. Edellisen päivityksen jälkeen on kuitenkin vielä tapahtunut koe- ja näyttelyrintamalla. Ennen kaikkea, meillä on nyt uusi jäljestämisvalio! Hoki (D. Hackberry) onnistui tekemään ”mummit” ja lunasti itselleen Suomen jäljestämisvalion arvon viidellä kokeella. Viides koekäynti ja kolmas voittajaluokan ykköstulos tuli Luumäen kokeesta lokakuun alussa. Eikä edes rimaa hipoen, vaan hienolla tuloksella, 46 pisteellä. Upea nenä ja motivaatio sen käyttöön nuorella miehellä! Onnittelut!!

Luumäellä jäljestivät myös Keke (D. Forest Ranger), joka kokeneen varmuudella teki 45 pisteen tuloksen, sekä Clint, jolla oli epäonnea metsästysbeaglen jalanjäljillä kahden hukan verran. Clintin tulos 28 pistettä.

Näyttelyssä pyörähdettiin Clintin ja Allin kanssa Hämeenlinnassa lokakuun toisena viikonloppuna. Molemmat olivat erinomaisia kera hyvien arvosteluiden. Allille lisäksi luokkavoitto SA:lla.

Tänä kesänä me lomailimme Väärän kämpän lisäksi tunturissa. Vanhukset Jukkis ja Sirri jäivät hoitopaikkaan lepäilemään, sillä reissu olisi ollut niille liian raskas. Me Clintin ja Allin kanssa sekä kolmen ihmisystävämme kera lähdimme vaeltamaan käsivarren suurtuntureille. Maisemat olivat hulppeita, ja mieli lepäsi kropan joutuessa koville hyvällä tavalla. Arkinen stressi karisi harteilta jo ensimmäisenä vaelluspäivänä Haltin kivikkoisilla rinteillä. Ajoittain on kyllä hyvä päästä paikkaan, jossa päivän työläimmät päätökset liittyvät esimerkiksi siihen, mikä ruoka ja jälkkäri valitaan tälle päivälle niistä muutamasta vaihtoehdosta, jotka ylipäätään mukana ovat. Tai, mistä kohdin reitillä oleva joki on paras ylittää, mikä onkin toisinaan tärkeä suunnitella oikein, mikäli haluaa pysyä kuivana. Lohkareinen maasto kuritti koirien tassuja, joten tossut olivat käytössä joka päivä.

Kaikkein ylimmässä kuvassa olemme Clintin ja Allin kanssa Meekonvaaran (1017m) huipulla. Nousu oli kivikkoinen, mutta upea pahtoineen ja lampineen. Näimme kiirunoita, kivitaskuja ja piekanan. Huipulta laskeutuessa pääsimme ihailemaan mm. Suomen Niagaraksikin kutsuttua vesiputousta Pitsusköngästä lintuperspektiivistä. Toisessa kuvassa olemme Urtaslaaksossa lähestymässä legendaarista Urtashotellia. Clint saavutti kohteen ensimmäisenä, kuten kuvasta näkyy. Taustalla Urtaspahta. Laaksossa oli lampia, joiden reunamilla mm. sinirintoja ja keltavästäräkkejä. Tunturikihuja näkyi joka päivä, joten myyräkanta oli runsas. Tapasimme myös toisen myyristä pitävän otuksen, kärpän (alin kuva).

Kolmannessa kuvassa koirat ovat teltassa lepäilemässä. Clint on jo tottunut vaeltaja, mutta Alli oli ekakertalainen. Silti se oli karuissa telttaolosuhteissa kuin kotonaan. Erinomainen vaelluskoira sekin!

10.9.2023 Tulokset ajan tasalle

Iso nippu tapahtumia ja tuloksia on odottanut päivitystä jo pitkän aikaa! Olkoon tämä päivitys siis omistettu pelkille tuloksille. Kerron muista kuulumisista sitten myöhemmin.

Yläkuvassa istuu Liti (D. Hedgehog). Edellisessä päivityksessä kerroin, kuinka Liti epäonnistui taipumuskokeen hakuosuudella heinäkuun alun kokeessa. No, kaksi ja puoli viikkoa myöhemmin Liti kävi uudelleen kokeilemassa ja taipui hienosti selvittäen kokeen jokaisen osion hyväksytysti. Tuoksena SPA1 ja kuvan komea ruusuke! Onnittelut vielä kerran!

Liti kävi heinäkuussa myös näyttelykehässä pyörähtämässä. Tavoitteena oli hakea tarvittava tulos tulevaa jäljestysuraa varten Koski TL:n näyttelystä. Tuomari arvosteli Litin erittäin hyväksi, joten toivottu tulos saavutettiin.

Koski TL:n näyttelyyn osallistui myös Litin velipoika Hoki (D. Hackberry). Hoki on jo tottunut esiintyjä ja saavuttikin varmoin ottein erinomaisen tuloksen saaden lisäksi SA:n ja ollen rotunsa neljänneksi paras uros. Täsmälleen saman tuloksen (ERI/1 SA PU4) Hoki sai viikkoa aikaisemmin Hyvinkään näyttelystä.

Hoki on jatkanut myös mejä-uraansa. Keväällä saavutettujen avoimen luokan ykköstulosten ja luokkanousun perään putki on jatkunut kahdella voittajaluokan ykkösellä. Huikeaa suorittamista nuorelta pojalta! Pisteet 46p sekä 41p.

Seuraavassa kuvassa pönöttävät Clint ja Alli. Pakkohan tällainen poseerauskuva oli ottaa, kun ei noita ruusukkeita ihan jokaisesta näyttelystä kerätä. Kuvan rusetit ovat Ruokolahdelta heinäkuun puolivälistä. Alli oli paras narttu ja lisäksi rotunsa paras, ja sai ensimmäisen sertinsä. Clint oli neljänneksi paras uros ja sai varasertin. Kuvassa molemmat ovat niin kovin totisia, mutta itse näyttelyssä ne esiintyvät aina oikein mielellään. Clint ja Alli kävivät myös Koski TL:n näyttelyssä, jossa menestys ei ollut yhtä huimaa. Sieltä molemmille erinomainen luokkavoitolla.

Molemmat ovat myös mejäilleet. Alli aloitti uransa heinäkuun puolivälissä osallistumalla ensimmäistä kertaa avoimeen luokkaan. Jäljestäminen oli erinomaista, mutta Alli ei yhtäkkiä muistanut, miten kulmat suoritetaan. Tuloksena 28p ja kolmostulos. Uusi yritys oli elokuun alussa, jolloin muistissa oli hyvin koko touhu, ja tuloksena melkein täydet pisteet 49p. Kolmanteen kokeeseen osallistuttiin elokuun puolivälin jälkeen. Tällä kertaa makausten merkkaus unohtui. Alli sai hyvän ykkösen kuitenkin 45 pisteellä. Heh, eihän sitä aina kaikkea voi muistaa! Allin ura jatkuu sitten ensi vuonna voittajaluokassa. Clint antoi tilaa Allille, joten sille on kertynyt vain yksi tulos, joka kuitenkin oikein mukava ykkönen ja 44 pistettä.

Mejä-kokeisiin on osallistunut myös Keke (D. Forest Ranger). Vanha konkari nappasi ykköstuloksen molemmista loppukesän kokeista pisteillä 44 ja 46. Keke sisaruksineen (Sirri, Hali & Leevi) täytti muuten juuri pari päivää sitten 10 vuotta. Onnea koko konkkaronkalle!

Kaikkein ahkerin jäljestäjä on ollut jälleen Miko (D. Goldcrest). Yllä oleva kuva on otettu Luumäen mejäkokeessa elokuun puolivälin jälkeen. Kuvassa on koesuorituksessa mukana ollut porukka sekä rekvisiitta: Miko jäljestysvarusteissaan, Mikon jäljen päästä löytämä sorkka, ohjaaja-omistaja, tuomari sekä minä, joka pääsin mukaan seuraamaan Mikon työskentelyä. Opas oli myös mukana jäljellä, hän otti kuvan. Mikon jäljestäminen oli kyllä kaunista katseltavaa! Niin motivoitunutta, varmaa ja iloista tekemistä. Pistemenetyksiä tuli vain makausten osoittamisesta, sillä niiden liian nopea merkkaaminen näkyy vahvasti pisteissä. Mikolle tulokseksi 43p. Kahden aikaisemman kokeen tulokset 41 ja 43 pistettä. Miko osallistui lisäksi piirimestaruuskilpailuun syyskuun alussa. PM-kokeesta hienosti neljäs sija ja pisteitä 41.

3.7.2023 Ahkeraa harrastamista

Kylläpä kesä tuntuu etenevän nopeasti! Olemme olleet melkein joka viikonloppu jossakin. Joko jäljestämässä tai Väärän kämpällä tai sekä että. Sirri pääsi kolmen vuoden tauon jälkeen osallistumaan mejä-kokeeseen, ja Clint on startannut myös. Lisäksi molempien velipojat Keke (D. Forest Ranger) ja Miko (D. Goldcrest) ovat olleet ahkeria. Sirri teki tuttuun tapaansa hyvän ykköstuloksen 47 pisteellä, aivan kuin taukoa ei olisi ollutkaan. Taisi haluta näyttää nuoremmille polville, että kyllä sitä vielä vanhanakin osataan. Clint sai juhannuskokeessa ykköstuloksen 45 pisteellä ja eilen kaatosateessa kolmosen 23 pisteellä. Eilinen jälki oli vaikea sekä maastoltaan että sään vuoksi. Jälki oli levinnyt rankkasateen seurauksena ja tuon kolmostuloksenkin tekeminen hankalassa maastossa oli oikea työvoitto. Keke on saavuttanut kaksi kakkostulosta 34 ja 35 pisteellä. Kekellä oli kiusauksena erinäiset jätöksiin liittyvät ongelmat, mm. ihmisten käymälä kakkoineen sotilaiden jäljiltä… Miko taasen on pitänyt oman tasaisen tasonsa ja jäljestänyt varmalla otteella kaksi hienoa ykköstä 45 ja 44 pisteellä.

Toissapäivänä nuoret pojat Liti (D. Hedgehog) ja Hoki (D. Hackberry) osallistuivat taipumuskokeeseen. Hoki taipui ongelmitta, tuloksena SPA1. Onnea!! Hoki poseeraa ruusukkeensa kanssa ylimmässä kuvassa. Litillä hankaluudeksi koitui jälleen hakuosuus, jonka seurauksena nollatulos. Muut osiot menivät läpi erittäin helposti. Kunhan Liti saa lisää metsäkokemusta, niin kyllä se hakukin sieltä irtoaa! Toisessa kuvassa on Litin taidonnäyte vesityössä. Riistapukki kelluu lammessa ja odottelee innokasta noutajaa, joka on juuri porskuttamassa paikalle. Siitä sitten kapula suuhun ja palautus omistajalle, joka odottaa rannalla. Helppoa, sanoo Liti!

Vietimme yhden kesäisen lomaviikon Väärän kämpällä ennen juhannusta. Hellettä riitti joka päivälle ja järvi oli koirien suosiossa. Alli harjoitteli jäljestämistä, joten ehkäpä se pääseekin tutustumaan koemaailmaan tänä kesänä. Luonto oli aktiivinen helteestä huolimatta. Joutsenilla, telkällä ja västäräkeillä oli jo poikaset. Kirjosiepot ja tiaiset ruokkivat sirkuttavia lapsosiaan pöntöissä. Uutena tulokkaana pihapiirissä oli käenpiika, joka oli valinnut pesäkolokseen toisten tikkojen vanhan kolon. Metsäteillä liikkuessa tuli vastaan yllättävän paljon kanalintuja, mikä on erittäin iloinen asia!