21.4.2026 Odotusta ilmassa

Kokeita ja näyttelyitä odotellessa! Aikainen kevät toi harvinaisen hyvät mahdollisuudet jälkiharjoituksiin ja muihin touhuihin. Kohta mekin päästään tositoimiin. Clintin velipoika Miko (D. Goldcrest) ahkeroi jo talven ja kevään aikana osallistumalla kolmeen nosework-kokeeseen mainioin tuloksin. Lisäksi Miko aloitti jäljestyskauden muutama päivä sitten VAHI-kokeessa, ykkösen edestä jälleen. Onnittelut!

Kävimme sateisena pääsiäismaanantaina tutustumassa Puurijärvi-Isosuon kansallispuistoon. Puisto oli hiljainen, ei juuri ihmisiä, ei vielä lintuja. Suo on aina kaunis, kaikkina vuodenaikoina.

23.3.2026 Viimeiset lumikuvat

Talviloma on takana. Ja niin taitaa olla kohta koko talvikin. Vietimme toissa viikon Väärän kämpällä, jossa alkuviikko oli vielä kovasti luminen, mutta loppuviikko varsin keväinen. Lumi hupeni silmissä ja jää sohjoontui. Nautimme ulkoilusta ja auringosta. Retkeilyn lomassa Sirri piti huolen, ettei eväsreppu unohtunut tai päässyt jotenkin muuten katoamaan…

Perinteiset leikkikuvat jäivät tänä vuonna muutamaan otokseen. Alla kuitenkin yksi, jossa Lunni hyökkää mukaan Clintin ja Allin kisailuun. Kolmikon temmellyksissä Clint joutuu usein taistelemaan kahta mustaa hampain varustettua salamaa vastaan. Onneksi se on niin iso, että tytöt eivät saa sitä nitistettyä.

Metsänpohja on jo monin paikoin riittävän sula jäljestämiseen. Viikonloppuna Lunni muistutteli mieleen lyhyen pätkän laahausjälkeä. Ensi viikonloppuna kenties jatketaan. Lunnin velipojat ovat lähes kaikki käyneet siistityttämässä kuontalonsa kertaalleen. Pölyinen kevätkausi on huomattavasti helpompi, kun turkki on hallinnassa.

21.2.2026 Jäähelmien kuukausi

Helmikuu on ollut kaunis Etelä-Suomessakin. Lunta ja pakkasta, kimaltelevia puita ja puhtautta. Meidän elämämme on rauhallista näin keskitalven aikaan. Retkeilyä ei toki mikään voita pakkaskelilläkään, sillä kylmään on helppo varustautua, ja liike pitää lämpimänä. Evästauot on pidettävä kovilla pakkasilla lyhyinä, mutta täytyyhän sitä mukana olla edes pientä mahantäytettä. Ja termarissa sisältöä. Koirille omat herkut totta kai. Alakuvassa näkyy kirjava sakki takkeja koirien odottaessa omia suupalojaan. Mukana pakkasretkellä oli oman lauman lisäksi sukulaismummo Hali (D. Flying Eagle) ja sukulaispoika Pere (D. Indigo Sky).

Talvi kurittaa luonnoneläimiä. Kylmässä pitäisi löytää riittävästi ruokaa pysyäkseen lämpimänä. Heikossa kunnossa oleville yksilöille sairastuminen ja menehtyminen on iso riski. Huonosti oli käynyt kauriille, jonka Clint löysi pellolta. Jäljen päässä odotti hiukan isompi sorkka tällä kertaa.

10.1.2026 Uusi vuosi ja vanhat kujeet

Piristäviä nämä kirpeät pakkaskelit. Lunta on juuri sopiva määrä täällä meidän suunnalla. Metsissä pääsee liikkumaan kaikkialla, suot kantavat melko hyvin ja pellot ovat kuivia mutakuorrutuksen sijaan. Koirien turkit pysyvät puhtaina ja raikkaina.

Joulun vietimme Väärän Kämpällä. Jouluaattona teimme retken Julunkivelle, joka on yksi Suomen suurimmista siirtolohkareista. Kivelle kuljetaan peikkometsän läpi kiemurtelevaa polkua pitkin. Lohkareella on korkeutta 12,5 metriä ja ympärysmittaa 60 metriä. Järkäleen kulmasta on irronnut pala, jonka päälle on muodostunut mainio suojaisa nuotiopaikka. Siinä on tullut käristettyä monet makkarat, mutta tällä kertaa nautimme vain kevyemmät eväät.

Tapaninpäivänä teimme retken toiselle läheiselle suojelualueelle. Lumi oli sulanut, mutta suon reunat olivat jäässä ja siten sopivia kulkureittejä. Maasto oli kaunista ja kirkas sää sai värit loistamaan. Clint malttoi hetken poseerata mättähällä.

Joulukuussa saimme kaksi raportoitavaa tulostakin, kun Clintin veli ja sisko ahkeroivat, toinen jäljestämisessä ja toinen näyttelyssä. Miko (D. Goldcrest) teki uuden aluevaltauksen osallistuessaan VAHI-kokeeseen joulukuun viimeisenä viikonloppuna. Debyytti sujui hyvin, joten tuloksena VAHI1 eli hyväksytty. Upeaa, onnittelut! Nasu (D. Golden Cone) puolestaan pyörähti pitkän tauon jälkeen näyttelykehässä Akaassa joulukuun puolivälissä. Nasun ensiesiintyminen veteraaniluokassa toi tuloksen ERI/2 SA. Hieno tulos, onnittelut!

24.12.2025 Jouluinen tervehdys

Allin vauhdikkaan kuvan myötä haluamme lähettää joulutervehdyksen kaikille ystävillemme ja tuttavillemme. Lisäksi toivotamme onnea ja lukuisia iloisia päiviä tulevalle vuodelle!

Kuluvan vuoden loppupuoliskolla on vietetty synttäreitä. Keke, Hali ja Sirri täyttivät 12 vuotta syyskuun alussa. Lokakuussa Putte, Liti, Hoki ja Alli juhlivat nelivuotissyntymäpäiviään. Wille, Paavo, Nuutti, Taavi, Miko, Käpy, Nasu ja Clint puolestaan saavuttivat kahdeksan vuoden rajapyykin ja seniori-iän marraskuun lopussa. Tuorein katraamme Vili, Sulevi, Rölli, Kasper, Pere, Korri ja Lunni täyttävät tänään jouluaattona viisi kuukautta. Onnittelut kaikille sankareille!

27.11.2025 Talvea odotellessa

Todellakin – talvea odotellessa! Pidän syksystä, mutta tänä vuonna tuota mutaa tuntuu riittävän. Pakkaspäivät ovat erittäin tervetulleita! Syksyn aikana olemme retkeilleet eri puolilla Uuttamaata. Lunni on kasvanut ja voimistunut, joten harvoin enää tulee vastaan maastoa, jossa se tarvitsee apua. Sellaisiinkin olemme ajautuneet, kuten alla olevasta kuvasta näkyy. Onneksi Lunni tietää rajansa ja osaa odottaa pelastusta. Ylhäällä oleva ryhmäkuva on otettu Inkoon maisemissa.

Olemme saaneet kivasti viestejä ja kuulumisia Lunnin veljiltä. Reippaita poikia vaikuttavat olevan. Arkielämän opettelu on pääroolissa, mutta osa on jo harjoitellut jälkitouhuja ja erätaitoja. Lunnikin on hiukan treenaillut, ja jäljestämisen makuun on kivasti päästy. Melkoisen puuhakasta ja purevaista sakkia vaikuttaa olevan koko porukka, mutta niin kai pentujen kuuluukin. Alla tänään Hyvinkään seudulla otettu kuva, jossa poseeraavat sukupuun vanhimmat rouvat eli Hali (D. Flying Eagle) ja Sirri. Mummelit ovat 12 vuotta täyttäneitä, ja ovat oikein mainioita opettajia pienille riiviöille.

14.10.2025

Pennut lähestyvät 12 viikon ikää. Niiden säänkestävyys sekä maastokelpoisuus ovat lisääntyneet hurjasti. Olemme käyneet lähes joka päivä metsässä, jossa Lunni liikkuu jo hämmästyttävän varmasti. Voimaa on loikkia ja sukellella varvikossa ja kanervikossa. Kaatuneista puunrungoista päästään yli tai ali. Sylissä viihdytään aina vain vähemmän, koska minä ite!

Osallistuimme Clintin kanssa kauden viimeiseen MEJÄ-kokeeseen syyskuun lopussa Luumäellä. Takana olikin pitkä tauko pentuprojektimme vuoksi. Myös nuoret pojat Hoki (D. Hackberry) ja Liti (D. Hedgehog) jäljestivät. Hoki teki varman työn, josta sai 46 pistettä. Litille tuli harmillinen hukka juuri ennen sorkkaa, joten muuten mallikkaasta suorituksesta kakkostulos 37 pisteellä. Clint oli innoissaan päästessään pitkästä aikaa jäljelle. Työskentely oli vahvaa, tulos 48 pistettä. Meno olikin niin vahvaa, että itse sain sormet, etureidet ja perskannikat kipeiksi koiran jarruttamisesta. Rankka harrastus! 🙂

18.9.2025 Talo on tyhjentynyt

Lunni, Allin ainokainen tyttöpentu, on enää jäljellä vauhdikkaasta seitsikosta. Pojat ovat muuttaneet ja ovat jo kovaa vauhtia kotiutumassa uusiin perheisiin. Kaikilta olemme saaneet kuulumisia, ja reippaita poikia vaikuttavat olevan jokainen.

Lunni, Alli ja me kaikki muutkin toivotamme hyvää jatkoa Vilille, Suleville, Röllille, Kasperille, Perelle ja Korrille ihanine perheineen!

Päiväkirjamme rauhoittuu taas normaaliin arkeen. Päivityksiä laittelen sopivin väliajoin, kun on jotakin kerrottavaa. Talvikaudella harrastukset ovat pääasiassa tauolla, joten niiden sijasta nautimme pitkistä metsäretkistä ja syksystä, joka on ihan parasta ulkoiluaikaa. Alla Lunni kuvattuna tämän päivän retken lomassa.

12.9.2025 Pennut itsenäistyvät

Pennut ovat täyttäneet 7 viikkoa. Pian ne itsenäistyvät, keräävät kimpsunsa ja kampsunsa, ja muuttavat maailmalle.

Vauhtia ja vaarallisia tilanteita on jo siihen malliin, että ulkoiluhetkien kuvaaminen ei meinaa onnistua sitä vähääkään mitä aikaisemmin. Silmät saavat olla selässäkin! Asiaa tietysti helpottaisi oma aidattu turvallinen piha, mutta sellaista meillä ei ole.

Pennut ovat päässeet näkemään / kuulemaan kaikenlaisia kulkijoita ja härveleitä kuten polkupyöriä, autoja, skuutteja, lastenrattaita, traktoreita, roska-autoja, lakaisukoneita, helikoptereita, kiljuvia lapsijoukkoja, naapureita, huoltomiehiä sun muita. Ihmetelty on myös juoma-astialla vierailevia varpusia sekä äänekästä palokärkeä. Maisteltu (ja tuhottu) on sireeniä, koivua, monia pensaita ja paljon kukkia. Tuoksuina tutuiksi ovat tulleet rusakot, ketut ja rotat sekä varmasti monet muut otukset, joista itselläni ei ole hajuakaan. 🙂

Alla jokunen otos kuluneelta viikolta.

7.9.2025 Pallomerileikkejä

Muutama leikkikuva sunnuntain ratoksi.