18.10.17 Pentusia toiveissa, vihdoinkin :)

Odottelin Sirrin juoksua alkavaksi viimeistään heinä-elokuun vaihteessa tänä kesänä. Edellisestä juoksusta oli tällöin kulunut noin vuosi. Jännitin, alkaako juoksu jopa aikaisemmin. Päätin ajoittaa Sirrin mejäkauden alkukesälle, jotta juoksu ei haittaisi harrastamista. Suunnitelmissa oli lisäksi treffit komean sulhon kanssa.

 

Juoksu antoi kuitenkin odottaa itseään. Ehdimme käydä Norjassa mejäilemässä kahteenkin otteeseen, ja elokuinen kesälomani sujui mukavasti ilman yllättäviä suunnitelmanmuutoksia. Lopulta aloin jo huolestumaan, kuinka pitkälle Sirri oikein aikookaan juoksun alkua venyttää. Vihdoin syyskuun puolivälissä alkoi tapahtua. Treffit Waltterin kanssa sovittiin syyskuun loppupäiville. Sirrin mielestä Waltteri oli oikein miellyttävä herrasmies. Sirri on aikas tarkka omasta yksityisyydestään, joten arvelin, että käsilaukku saattaisi heilahtaa, jos herra olisi sen mielestä liian tungetteleva. Mutta ei hätää, Sirri hyväksyi Waltterin hyvillä mielin.

 

Nyt sitten vain odotetaan ja pidetään peukkuja! Alla kuvat pentueen vanhemmista. Pentusivulta löytyvät linkit vanhempien tietoihin kotisivuilla ja Koiranetissä.

 

 

Waltteri, Skjervtun´s Wanna Be

Sirri, Delichon Flying Adder

Sirri

 

 

 

 

Waltteri

28.9.2017 Valtakunnan kakkosnenä

Syyskuu on mejä-harrastuksessa arvokilpailuiden aikaa. Kuun alussa ovat piirimestaruuskokeet,

Kuva: Timo Jyllilä

sen jälkeen rotumestaruuskokeet ja lopulta suomenmestaruuskokeet. Suomenmestaruudesta kilpailevat piirimestaruuskokeissa voittaneet koirakot, jotka toimivat kennelpiirien edustajina. 

 

Jukkis osallistui Helsingin seudun kennelpiirin piirimestaruuskokeeseen 3.9.17. 48 pisteen suorituksella irtosi voitto ja osallistumisoikeus suomenmestaruuskokeeseen. Huisaa!

 

Suomenmestaruuskoe eli Mejä-SM 2017 järjestettiin Ilmajoella 23.-24.9. Kyseessä oli siis valtakunnallinen kaikkien rotujen kilpailu. Lauantaina oli karsintakoe, johon osallistui 17 Suomen parasta koirakkoa eri puolilta Suomea. Koirakoista kuusi parhaiten onnistunutta valittiin sunnuntain finaaliin. Finaaliin osallistui myös viime vuoden jälkimestari. Jukkis onnistui karsinnassa hyvin. Vaikka minua jännitti, koira hallitsi tehtävänsä ja suoritti parastaan. 49 pisteen tulos riitti karsintakokeen hopeasijaan.

 

Finaalipäivänä minua ei enää jännittänyt. Enpä toisaalta olisi ehtinytkään pitkään jännittää, sillä arpaonni ei meitä oikein suosinut, vaan jouduimme aamun ensimmäiselle jäljelle. Ihan karsintapäivän suoritukseen emme pystyneet, mutta aikas lähelle kuitenkin. Pisteitä 47. Tuloksella kiilasimme kolmen parhaan joukkoon, kahden labradorinnoutajan väliin ja siis hopeasijalle. SM-hopeaan on hienoa päättää tämän vuoden mejäkausi!

 

Kuva: Päivi Lukkari

25.8.17 Mejäilyä Norjassa

 

 

Kesän aikana kävimme Norjassa mejäkokeissa. Tavoitteena oli saada Jukkikselle Norjan jäljestämisvalion arvo. Samalla Jukkiksesta tulisi myös Pohjoismaiden jäljestämisvalio. Mukaan päätettiin ottaa tietysti myös vanhukset Unna ja veljensä Gimli (Delichon Chubbycloud), jotka myös valmistuisivat sekä Norjan että Pohjoismaiden jäljestämisvalioiksi, mikäli onnistuisivat. Molemmat olivat tosin olleet eläkkeellä jäljestyshommista jo vuosien ajan.

 

Lapinvuokkoja Abiskossa

Reissu päätettiin toteuttaa juhannuksena. Sirri ehti valioitua Suomessa noin kuukautta ennen koetta, joten matkaan kohti Pohjois-Norjan Tromssan Bardua lähdettiin neljän koiran ja kahden ihmisen voimin. Menomatkalla ajettiin Ruotsin läpi Kiirunan ja Abiskon kautta, paluu toteutettiin Kilpisjärven kautta. Maisemat olivat hulppeita.

 

Koirilla oli kaksi koetta viikonlopun aikana. Maastot olivat karua tunturimaastoa, suota, tunturikoivikkoa. Alueelle oli juuri edellisenä päivänä laskettu lammaslaumoja kuljeskelemaan, joten niitä näkyi ja kuului siellä täällä. Sää suosi, lauantaina oli melkeinpä liiankin lämmintä jäljestyspuuhia ajatellen.

 

Lampaita Bardussa

Reissu oli mahtava. Keskiyön aurinko helotti täydeltä terältä, maisemat olivat mykistävän kauniit lumihuippuisine vuorineen, vesiputouksineen ja vuonoineen. Luonto antoi parastaan lintusten ja kukkien muodossa. Norjalaiset mejäharrastajat olivat mukavia. 3000,1 kilometrin ajo taittui helpommin kuin osasimme kuvitellakaan.

 

Matkassa oli vain yksi miinus. Yksikään koirista ei onnistunut kokeissa! Lauantain tulossaldo oli yksi kakkonen (Unnalle) ja kolme nollaa. Sunnuntain saldo samoin yksi kakkonen ja kolme nollaa, kakkonen tällä kerralla Jukkiselle. Alussa olevassa poseerauskuvassa nollakoiramme vasemmalta: Gimli, Sirri, Unna ja Jukkis.

 

 

 

Hetken asiaa pähkäiltyämme päätimme lähteä reissuun uudestaan elokuussa. Jälleen Pohjois-Norjaan, mutta tällä kertaa Senjan saarelle. Meillä ei ollut hajuakaan, miksi koirat Bardussa epäonnistuivat, joten ei muuta kuin kuonot pystyyn – tai maahan, kun mejästä puhutaan – ja rohkeasti kohti uusia pettymyksiä!

 

Lauantain onnistujat Jukkis, Briio ja Sirri.

Matkan suunnittelu ja valmistelut sujuivat jo rutiinilla. Briio (Delichon Drizzle) valmistui Suomen jäljestämisvalioksi heinäkuussa, joten auto järjesteltiin uudelleen ja Briiokin otettiin matkaan. Nyt meitä oli siis viisi koiraa ja kaksi ihmistä. Koska olimme menossa vielä edellistäkin reissua pohjoisemmaksi, päätimme ajaa mennen tullen Kilpisjärven kautta. Arvioimme, että kilometrejä kertyisi jonkin verran viime kertaista enemmän. Matkamittari näytti palattuamme 3048km.

 

Tällä kerralla reissu ei ollut turha. Lauantain kokeessa kauniissa poutasäässä ykköstuloksen jäljestivät Jukkis sekä porukan kokemattomimmat Briio ja Sirri. Näille kaikille siis Norjan jäljestämisvalion arvo, ja Jukkikselle lisäksi Pohjoismaiden jäljestämisvalion arvo. Olipa hyvä fiilis! Vanhukset eivät onnistuneet, Unna sai kakkosen ja Gimli nollan. Sunnuntaille peukutimme siis mamma-pappa-osastoa.

 

No, huoli oli turha, sunnuntaina Unna ja Gimli tekivät kostealla kelillä hienot jälkityöt kumpainenkin ja saivat ansaitut ykköstulokset. Jukkis ja Briio uusivat ykkösensä, sen sijaan Sirri epäonnistui kaatosateisessa tunturipajupusikossa ja sai nollan. Tänään siis Unnasta ja Gimlistä leivottiin sekä Norjan että Pohjoismaiden jäljestämisvaliot.

 

Kylläpä oli paluumatkalla tyytyväinen mieli, sekä ohjaajalla että omistajilla. Koirat toimivat taitojensa mukaan. Maastossa ei tällä kerralla nähty lampaita, mutta hirvenmetsästys oli alkanut juuri samana viikonloppuna. Lauantaina kuultiinkin kiväärinlaukaus, ja myöhemmin iltapäivällä joku paikallisista kokeessa olevista koirista pääsi oikeisiinkin töihin.

 

Yllä olevassa poseerauskuvassa vasemmalta Gimli, Jukkis, Unna, Sirri ja Briio.

 

 

Maisemaa Bardussa

Maisemaa Senjalla

 

 

11.7.2017 Taas tuli vettä niskaan

Kuten oheisesta kuvasarjasta näkyy :). Tällä kerralla säästyin kuitenkin itse kuivana. Sen sijaan Briion (Delichon Drizzle) emäntä joutui ottamaan vastaan valiokasteen kahden muun spanielinomistajan kanssa. Onneksi hän oli varautunut kaikenlaiseen – ja kaivoi autosta esiin sateenvarjon…

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sunnuntaina oli siis mejäkoe Elimäellä. Briio jäljesti 45 pisteen arvoisesti saaden kolmannen voittajaluokan ykkösensä ja ansaiten Suomen jäljestämisvalion arvon. Onnea Briio ja Kati!

 

Myös Jukkis osallistui Elimäen kokeeseen. Se teki vahvan suorituksen, tuloksena Voi1 48p.

 

Briio

20.6.2017 Alkukausi takana, keskikesä lähestyy

Päätin tehdä pienen koosteen alkukesän menneistä mejäkokeista. Kausi alkoi huhti-toukokuun vaihteessa, kuten tapana on. Tänä vuonna kokeita on enemmän alku- kuin loppukesällä, joten olemme olleet varsin tiiviiseen tahtiin metsässä. Kauden alkaessa Jukkis oli jo vanha konkari, jonka kanssa tavoitteena oli käydä kokeissa fiilistelemässä ja samalla keräilemässä pisteitä syksyn mahdollisia arvokokeita varten. Sirri taasen oli vasta-alkaja ja aloittamassa uraansa voittajaluokassa vain kahden avoimen luokan kokeen jälkeen, joista niistäkin oli jo vuosi aikaa. Omien koirieni lisäksi kokeissa on käynyt jäljestämässä muutama kasvattini, mm. Jukkiksen täysveli Briio (Delichon Drizzle) sekä Jukkiksen ja Briion pikkuveli ja Sirrin isoveli Eci (Delichon Earthquake).

 

Jukkis sai luvan korkata kauden alkaneeksi Tammelassa 23.4. Se teki tyypilliseen tapaansa hienon työn iloisella otteella. Alkukankeutta talven jäljiltä ei ollut havaittavissa. Tulos Voi1 ja pistesaldo 45p.

 

Seuraavat kokeet olivat Sirrin heiniä. Ensin kaksi koetta viikon välein, Pyhtää 7.5. sekä Munne 14.5. Pyhtäällä Sirri päätyi kohtalaisen haastavaan maastoon, mutta selviytyi kunnialla, 48 pisteen veroisesti. Oma jännitykseni lakkasi ensimmäisen osuuden supinraatoon, josta Sirri kiinnostui ja jonka päällä se jopa piehtaroi. Olin varma, että raadosta ei selvitä ongelmitta, mutta Sirri muisti tehtävänsä ja jatkoi ilman apuja. Muutakin haastetta tuli matkaan, mutta kaadolle päästyämme saatoin todeta, että kyllä Sirri hommansa osaa. Ensimmäinen Voi1 -tulos ja kiinnitys jäljestämisvalion arvoon oli siis saavutettu. Munteella hieno työskentely jatkui, jopa vielä hieman paremmin, tuloksena Voi1 49p.

 

Kuva: Päivi Lukkari

Toukokuun 28. päivä oli seuraava koe Klamilassa Virolahdella.

Päivä oli ikimuistoinen. Mukana olivat sekä Jukkis että Sirri. Ensin vuorossa oli Jukkis, joka suoritti jälkensä rennolla otteella, varmasti ja virheittä. Lopputulos olikin mykistävä, täydet 50 pistettä! Sirri puolestaan joutui risukkoiseen maastoon, joka aiheutti työskentelyyn pientä epätarkkuutta, mutta ei muuten menoa haitannut. Tuloksena Voi1 45p. ja Suomen Jäljestämisvalion arvo :). 

 

Päivän päätteeksi saimme Sirrin kanssa valiokasteen, josta Jukkiskin sai osansa, kuten kuvasta näkyy…

 

Olin ilmoittanut Sirrin myös Imatran kokeeseen 11.6. Valionarvo oli jo plakkarissa, joten nyt lähdimme testaamaan, alkaako tulostaso heti tämän virstanpylvään jälkeen hiipumaan :). No ei alkanut, työskentely oli edelleen motivoitunutta. Tuloksena Voi1 46p.

 

Munteen iltakokeessa 17.6. olikin sitten Jukkiksen vuoro. Pyypoikueen ja siipirikkoa esittävän emopyyn kohtaaminen jäljen alkuvaiheessa sai pojan keskittymisen hieman herpaantumaan, mutta jälkityöstä selvittiin kunnialla kuitenkin. Pistesaldo 45p.

 

Briio aloitteli voittajaluokan viime kaudella. Tänä vuonna se on onnistunut saavuttamaan jo kaksi ykköstulosta hienoilla pisteillä: Munteella 14.5. 48 pistettä ja Tirvalla 4.6. 46 pistettä. Jäljestämisvalion arvo on silläkin jo varsin lähellä, vain yhtä ykköstä vaille! Briio on hyvä jäljestäjä, mutta koekokemusta sillä on Jukkikseen verrattuna huomattavasti vähemmän. Muut Briion tulokset: Tammela 23.4. Voi3 22p, Pyhtää 7.5. Voi2 35p, Klamila 28.5. Voi3 23p.

Briio 9kk

 

Eci on harrastellut mejää yhteensä kolme kertaa avoimessa luokassa, kaksi edellistä koetta vuonna 2015 ja nyt tänä vuonna yksi koe Klamilassa 28.5. Eci teki hienon työn, jossa ainoa virhe tuli tien ylityksessä. Tuloksena Voi2 37p.

 

Summa summarum. Koekautta on takana ajallisesti nyt noin puolet. Sirri on tässä ajassa saavuttanut jäljestämisvalion arvon ja yhteensä neljä hyvää ykköstulosta. Jukkis on kerännyt kolme ykköstulosta, joista yhden huippupisteillä. Briio on saanut kaksi hyvää ykköstä, ja Ecikin onnistui pitkän tauon jälkeen paremmin kuin hyvin saaden vahvan kakkosen. Kasvattajatäti on kasvateistaan hyvin ylpeä :).

 

Hyvää Juhannusta kaikille!

 

 

14.6.2017 Kotisivut julkaistu

Kotisivuni ovat nyt julkaisukelpoiset :). Hienosäätöä vielä tehdään, kuvia lisätään ja sen sellaista. Tärkeimmät asiat sivuilta kuitenkin jo löytyvät, eivätkä muokkaukset muuta sisältöä merkittävästi. Tervetuloa tutustumaan!