2.7.2020 Superfoodia



Kesäkuu lipsahti niin vauhdilla, että jäi päivityskin tekemättä. Voikukkapellot ovat jo lakastuneet, helteet vaihtuneet sateisiin ja päiväkin on jo ruvennut lyhentymään. Clint esittelee kuvassa superfoodia ja omasta mielestään mitä parhainta herkkua! Voikukan kukkia kun syö Clintin tapaan, saa tulokseksi ainakin – voikukkakakkaa!




Me vietimme helteisen kesälomaviikon Väärän kämpällä kesäkuun puolivälissä. Järvivesi oli lämmin ja ilma kuuma. Koirien puuhastelu koostui lähinnä pihassa oleilusta ja tietysti uimisesta. Välillä veteen porhallettiin kilpaa. Lämmin sää houkutteli liikkeelle myös pihassa vakituisesti asuvia eläimiä, kuten hyönteisiä, matelijoita, sammakkoeläimiä ja nisäkkäitä, mm lepakoita. Rantakäärmeet olivat omineet itselleen koirien uintikuvassa näkyvän laiturin. No, kyllä ne päästivät meidätkin laiturille halutessamme, mutta parhaimmillaan niitä köllötteli esillä kerrallaan kolme komeaa yksilöä. Kuvassa niistä yksi. Alimmassa kuvassa keskellä päivää näyttäytynyt lepakko, jota viiksisiipaksi epäilen. Pohjanlepakoihin tuolla kyllä tavallisimmin törmää.




Nyt kesäkuussa alkoivat koiraharrastuksetkin vähitellen virkoamaan, tietyin rajoituksin ja ehdoin. Me osallistuimme kahteen mejäkokeeseen. Ensimmäinen koe oli Virolahdella, jossa kilpaili Sirri sekä sukulaisista Keke (D. Forest Ranger) ja Eci (D. Earthquake). Sirrille komea kauden avaus 47 pisteellä. Keke sai myös ykkösen 41 pisteellä. Ecille tuli keskeytys erinäisten haasteiden johdosta, jotka eivät kaikki olleet koirasta itsestään riipuvaisia.

Kesäkuun lopussa oli koe Luumäen Munteella. Nyt oli Clintin vuoro koettaa taitojaan. Viimeisten harjoitusten perusteella odotukset eivät olleet kovin korkealla, mutta Clint otti ja näytti osaamisensa. Tuloksena Avo1 44p. Eci (D. Earthquake) päätti pistää vielä paremmaksi ja suoriutui avoimessa luokassa 46 pisteen arvoisesti. Kekelle (D. Forest Ranger) sattui arvonnassa astetta haastavampi maasto, mutta silti Voi2 33p. Hienoa pojat!




21.5.2020 Kesä kolkuttelee jo ovella

Täällä eteläisessä Suomessa on jo varsin kesäistä. Kylmää on ollut viime päivinä, mutta esimerkiksi tänään on todella lämmin sää. Puissa on jo melko isot lehdet ja ruoho kasvaa. Pariin kertaan toukokuun aikana olemme käyneet koirien kanssa Väärän kämpällä Etelä-Savossa. Siellä ei vielä puut viherrä, mutta lintuja on saapunut sankoin joukoin. Paikalla ovat jo kirjosiepot, uunilinnut, leppälinnut, rastaat ja monet kahlaajat. Käki kukkuu, sepelkyyhky huhuilee ja västäräkki sekä telkkä hautovat. Valkoselkätikalla on jo parin viikon ikäiset poikaset koivunpökkelön kolossa! Tikanpojat saivat renkaat jalkoihinsa. Alla olevassa kuvassa toinen pesueen pojista sekä tyttö.





Alla olevassa poseerauskuvassa ovat tämän päivän retkemme osallistujat. Mukana olivat jälleen sukulaispojat Gimli (Delichon Chubbycloud), Briio (Delichon Drizzle) ja Eci (Delichon Earthquake) emäntineen. Heidän laumaansa kuuluu myös Esko, joka liittyi seuraamme tällä kertaa. Ja totta kai Esko esiintyy myös kuvassa.




Viralliset koiraharrastukset ovat edelleen tauolla. Ei mejää, ei näyttelyitä. Tässä vaiheessa kevättä olisimme normaalisti osallistuneet jo pariinkin jäljestämiskokeeseen, ja tänä vuonna oli suunnitelmissa jokunen näyttelykäyntikin Clintin kanssa. Koirien kanssa voi onneksi puuhailla paljon kaikkea muutakin kuin noita virallisia suoritteita, joten aika ei tule pitkäksi, ei ainakaan meillä. Briiokin on kehitellyt itselleen korvaavan harrastuksen, jota esittelee tuossa alla olevassa kuvassa. Yhteistyö Eskon kanssa sujuu mainiosti.


23.4.2020 Kevätluontoa

Kevät etenee täällä etelässä. Sini- ja valkovuokot, näsiät, krookukset, kiurunkannukset, käenrieskat ja mukulaleinikit kukkivat. Muuttolintuja saapuu aalloittain. Meidän talvi- ja pääsiäislomamme osuivat juuri Uudenmaan sulkemisen ajalle, joten vietimme harvinaislaatuiset lomat ollen kotosalla.



Uudellamaalla on paljon hienoja luontokohteita, joita kiersimme koirien kanssa lomapäivinä. Ulkoilimme kahdeksan kunnan alueella ja tutustuimme seitsemään uuteen kohteeseen vanhojen tuttujen lisäksi. Suurimmaksi osaksi saimme liikkua keskenämme, mutta muutamilla alueilla oli muitakin ihmisiä. Onneksi koiralauman kanssa kulkiessa turvaetäisyydet syntyvät automaattisesti. Eikä kukaan edes tullut kysymään, saako koiria silittää!



Pitkäperjantaina kävimme työkaverin kanssa Nurmijärven Paraatinkalliolla. Olihan meitä iso porukka, kaksi ihmistä ja kahdeksan koiraa. Kuvassa poseeraavat omieni lisäksi Gimli (Delichon Chubbycloud), Briio (Delichon Drizzle), Eci (Delichon Earthquake) ja Unna. Kyllä, toinen Unna! Kuvasta näkee, kuka on tämä, joka ei kuulu joukkoon. 🙂

14.3.2020 Laatuaikaa

Kevät keikkuen tulevi ja kolkuttelee jo ovella. Kalenteri on kaivettu esiin tulevia mejäkoe- ja näyttelyilmoittautumisia ajatellen. Nyt kuitenkin tuli harrastustauko koko kevään ajaksi. Mutta haittaako tuo? Me ainakin aiomme viettää laatuaikaa retkeillen ja ulkoillen harrastamisen sijaan. Mutta heti kun lupa heltiää, riennämme innolla jälkimetsiin!



Yllä olevassa kuvassa poseeraavat Jukkis ja Hali (Delichon Flying Eagle). Kuvan otti Halin emäntä ollessamme yhdessä retkeilemässä Kytäjän metsissä helmikuun 23. päivänä. Kuva kertoo hyvin meneillään olevan talven säästä täällä Etelä-Suomessa. Koirista saa irroitella maastosta riippuen risuja tai takiaisia lumipaakkujen sijaan.

Alla oleva kuva taasen kertoo hyvin lumitilanteesta maaliskuun alun Etelä-Karjalassa. Olimme Kemppilän Suurisuolla ulkoilemassa kauniissa auringonpaisteessa ja pikkupakkasessa. Eipä sielläkään hanget hohtaneet kuten yleensä. Hankikanto kyllä oli mitä parhain, joten suolla liikkuminen oli mahdollista. Ja niin mukavaa! Kuvassa on hieman poikkeava kokoonpano, sillä Sirri oli kyläreissulla juoksun vuoksi, mutta joukkoa täydensivät sen sijaan Jukkiksen sisko Ruuti sekä Clintin sisko Käpy.



Alla olevassa kuvassa Clintin ja Käpyn riemullinen juoksuhetki suolla. Mutta onhan meillä virallistakin kerrottavaa. Sirrin pentu Nuutti (Delichon Goshawk) kävi lonkka- ja kyynärnivelkuvauksissa ja sai tulokseksi parhaat mahdolliset: lonkat A/A ja kyynärät 0/0. Upea juttu! Nyt pentueesta on tutkittu jo 7/8. Kiitos kaikille kuvissa käyneille!

Myös näyttely- ja valiouutinen on kerrottavana! Nasu (Delichon Golden Cone) kävi viikonloppureissulla Valko-Venäjän kansainvälisessä näyttelyssä. Tuloksena toisena päivänä VSP, sert ja cacib ja seuraavana ROP, sert ja cacib. Aika hurjaa, sillä näillä tuloksilla Nasu saavutti myös paikallisen muotovalion arvon. Huisaa!

14.2.2020 Hyvää Ystävänpäivää!

Ystävänpäivätervehdys kaikille! Vuodelta 2013 olevassa kuvassa kymmenviikkoiset siskokset Sirri ja Hali vannovat toisilleen elinikäistä ystävyyttä. Toistaiseksi lupaus on pitänyt. 🙂

13.1.2020 Hyvää alkanutta vuotta!

Vuosi on vaihtunut ja uudella vuosikymmenellä mennään. Talvi antaa odottaa itseään täällä Etelä-Suomessa. Siksipä valitsin tähän mukaan kuvan kahden vuoden takaa, kuvassa on sentään lunta! Kuva on otettu Väärä-Kontusen jäällä Kaakkois-Suomessa, jossa olin koirien kanssa talvilomailemassa. Koirilla oli vauhti päällä pehmoisen lumen keskellä.

Tässä vuodenvaihteen tienoilla on ollut ylimääräisiä vapaapäiviä, jotka olemme viettäneet koirien kanssa maastossa. Olemme retkeilleet Nuuksiossa, Sipoossa ja muualla lähiseudun metsissä. Liikkuminen on helppoa, kun ei ole aluskasvillisuutta eikä lunta. Vaikka koirat uivat ja lotraavat edelleen luonnonvesissäkin, olemme käyneet myös hallissa uimassa. Se se vasta on koirien mielestä hauskaa!

Nyt talvella on aikaa tehdä uutta kotisivuille. Pentusivulle on jo lisätty uudet sivut muutamalle aikaisemmalle pentueelle. Niihin minun on tarkoitus tehdä kuvagalleriat ja lisäillä valokuvia, pikkuhiljaa.

24.12.2019 Hyvää Joulua!

Toivotamme kaikille tutuille ja tuntemattomillekin iloista Joulua ja kaikkea hyvää tulevalle vuodelle!

29.11.2019 Syntymäpäiviä

Syksyn aikana ja erityisesti marraskuussa on vietetty useammankin Delichon pentueen syntymäpäiviä. Tänään Sirrin pennut täyttivät kaksi vuotta. Onnittelut koko kahdeksanpäiselle katraalle! Kuvassa pennut ovat neljän viikon ikäisiä ja totuttelemassa ulkoiluun ensimmäisiä kertoja.


Kaksi viikkoa sitten juhlittiin Unnan ja sisarustensa 13-vuotissyntymäpäiviä. Kaikki tuosta yhdeksän pennun pentueesta eivät enää ole keskuudessamme, mutta jäljellä olevat ovat vallan pontevia vanhuksia. Kuvassa koko pentue syömässä neliviikkoisina. Myös Unnan äiti Myy sisaruksineen oli syntynyt marraskuussa, aivan marraskuun alussa. Mikäli joku kuudesta pennusta olisi vielä elossa, se olisi täyttänyt jo 16 vuotta!




Myös Sirri, tänään synttäreitään viettävien pentujen äiti, on syntynyt syksyllä, tosin syyskuussa. Sirri kolmen sisaruksensa kera täytti tänä vuonna kuusi vuotta. Kuvassa koko neljän sakki vielä pentulaatikossa kolme viikon ikäisinä. Onnittelut kaikille syksyn synttärisankareille!

24.10.2019 Syksy

Tänä vuonna on ollut upea syksy. Väriloisto oli komeampi kuin muistan pitkään aikaan nähneeni. Toki nyt on satanut aika paljon, ja vaikka en säästä kovin paljon piittaakaan niin myönnettäköön, minäkin jo kaipaan kirpakoita aamuja ja kuivia päiviä. Nani ikuisti Käpyn kesällä yllä olevaan kuvaan, joka sopii mielestäni oikein hyvin myös syksyn tunnelmaan.

Edellisen päivityksen jälkeen on ollut vielä yllättävän paljon tapahtumia koiraharrastusrintamalla. Sirri kävi edustamassa Helsingin seudun kennelpiiriä SM-Mejäkokeessa, joka on kaikkien rotujen suomenmestaruuskilpailu ja jossa kilpailuoikeus on kennelpiirien mestaruuskokeiden voittajilla. Sirri oli suhteellisen kokematon tuossa porukassa, mutta onnistui lauantain karsinnassa riittävän hyvin ja pääsi sunnuntain finaaliin viidenneltä sijalta. Finaalissa sijoitus parani pykälällä, joten lopulta Sirri oli SM-kilpailun neljäs 47 pisteellä.

Mejäkokeissa jäljestivät vielä myös Keke (D. Forest Ranger) sekä Miko (D. Goldcrest). Keke päätti kautensa hienosti 45 pisteeseen syyskuun lopussa Tirvalla. Edellisessä päivityksessä unohtui mainita Keken elokuun Luumäen tulos, joka oli myös ykkönen ja 42 pistettä. Mikokin osallistui vielä yhteen kokeeseen syyskuun lopussa. Ja koska se onnistui saavuttamaan huipputuloksen pisteillä 48, se samalla sinetöi itselleen Suomen jäljestämisvalion arvon. Tuosta vain, ensimmäisellä koekaudellaan ja kuudella kokeella. Upeasti suoritettu Miko! Onnittelut!

Yllä olevassa kuvassa poseeraavat Clint ja Sirri näyttelyruusukkeidensa kera. Kävimme Viron Rakveressa näyttelyreissulla viikko sitten. Lauantain tuomari oli sitä mieltä, että molemmat olivat kohtalaisen kehnoja (Clintille eri/1 ja Sirrille eh/1), mutta sunnuntain tuomari sen sijaan piti molempia oikein kauniina ja antoi kummallekin sertin. Sirri oli sitten rotunsa paras ja Clint vastakkaisen sukupuolen paras. No myönnettäköön, kilpailua ei tuossa näyttelyssä juurikaan ollut. Sen sijaan isommassa näyttelyssä ja kotimaan kamaralla esiintyi Miko, jolle Hyvinkäältä syyskuussa eh/3.

Terveystutkimustuloksiakin olemme saaneet. Nuutti (D. Goshawk) on tutkittu polvilumpioiltaan terveeksi. Tänään kävimme lisäksi viiden koiran kanssa silmätarkastuksissa. Mukana olivat Sirri, Clint, Käpy, Nasu sekä Sirrin sisko Hali. Kaikilta neljältä tytöltä löytyi pari hentoista ylimääräistä ripseä, joista distichiasis-merkintä. Clintillä ei ollut ripsiäkään, siis noita ylimääräisiä, joten sille täysin puhtaat paperit. Hyvä tulos koko sakille!

11.9.2019 Paljon päivitettävää!

Nyt on vierähtänyt paljon aikaa edellisestä päivityksestä. Raportoitavaa onkin kertynyt, sillä tapahtumia on riittänyt ja tuloksia tupsahdellut sieltä täältä. Olemme vain olleet niin vauhdikkaita itsekin, etten ole saanut istahdettua koneen äärelle.

Taipumuskoekäyntejä on kertynyt tälle ajalle kolme. Käpy kävi uusimassa kokeen ja suoritti sen nyt vauhdikkaasti, reippaasti ja hienolla arvostelulla hyväksytysti. Nuutti (Delichon Goshawk) kävi kokeessa kahdesti. Ensimmäisellä kerralla eteen tuli yllättävä pulma uimisen kanssa, mutta uusinnassa ongelma oli selätetty, ja Nuutti läpäisi kokeen kirkkaasti. Nuutti on käynyt myös näyttelyssä esiintymässä. Heinäkuun Oulun näyttelystä tuloksena erittäin hyvä.

PM1 2019



Mejässä ovat ahkeroineet vanhoista konkareista Jukkis, Sirri, Briio (Delichon Drizzle) ja Keke (Delichon Forest Ranger) sekä nuorisosta Miko (Delichon Goldcrest) ja Clint. Viime viikonloppuna kilpailtiin tämän vuoden piirimestaruuskisoissa. Sirri onnistui voittamaan Helsingin seudun kennelpiirin kokeen 46 pisteellä ja Jukkis oli hopealla 45 pisteellä. Keke kilpaili Satakunnan piirissä ja tuli viidenneksi 44 pisteellä. Yläkuvassa Sirri poseeraa kiertopokaalinsa kanssa. Tänä vuonna oli harvinaislaatuinen tilanne, sillä myös Uudenmaan kennelpiirin kilpailun voitti cockerspanieli. Koskaan aiemmin ei ole tainnut naapuripiireissä olla cockeri korkeimmalla palkintopallilla yhtä aikaa. Koska kilpailut järjestettiin samassa paikassa, saimme voittajarouvat poseeraamaan samaan kuvaan (alla). Molemmat kilpailevat reilun viikon päästä suomenmestaruuskisoissa Pöytyällä. Jännittävää!

Piirimestarit. Tiida (Triplet Oyster Pearl) sekä Sirri.



Muuta tulossaldoa: Jukkis kesäkuun Ruokolahti 46 p. ja Elimäki 49p. Sirri heinäkuun Pyhtää 45p. ja Ruokolahti 49. sekä elokuun Luumäki 34p. Briio kesäkuun Elimäki 22p., heinäkuun Pyhtää 23p., elokuun Luumäki 48p. ja Renko 35p. Keke: kesäkuun Elimäki 47p., heinäkuun Pyhtää 0p. ja Sastamala 28p.

Clint aloitti mejäuransa puolivahingossa Luumäellä elokuussa, kun paikkaa tarjottiin. Ihan lupaavasti nuorimies suoritti ja sai kakkostuloksen 33 pisteellä. Oikein hyvä alku! Miko-veli sen sijaan on edennyt urallaan jo paljon pidemmälle. Sillä oli mahdollisuus saavuttaa jäljestämisvalion arvo jo tänä vuonna, ensimmäisellä koekaudellaan! Viimeisin yritys jäi kuitenkin kakkostulokseen (32p.), joka on upea tulos sekin. Mikolla on siis jo kaksi voittajaluokan ykköstulosta 43 ja 45 pisteellä. Aika hurjaa, taitaa olla äitinsä poika. 🙂



Lomailimme elokuussa kolme viikkoa. Olipa hienot viikot kaikin tavoin! Keskimmäisellä lomaviikolla kävimme Sirrin ja Clintin kanssa vaeltamassa Lemmenjoella. Molemmat olivat vaellusreissulla ensimmäistä kertaa, ja selvisivät urakasta kiitettävin arvosanoin. Omien ruokien kantaminen repuissa sujui mainiosti, samoin teltassa majoittuminen, moottoriveneellä ajelu ja tunturimaastossa kuljeskelu poroja häiritsemättä. Clintillä on tosin paha taipumus rypeä kaikkialla, joten sen pitäminen kuivana ja yöllä teltassa lämpimänä vaati hiukan paneutumista. Yläkuvassa Sirri, Clint ja varusteet.



Pohjoisessa tapasimme useita kivoja lintulajeja kuten keräkurmitsa, kapustarinta, lapintiainen, riekko, sinirinta ja kuukkeli. Kuvan kuukkeli oli kesy yksilö, joka pyysi meiltä pähkinöitä talvivarastojaan varten. Kyllähän me vähän hellyimme…